Roger Wall :
Koska palkansaaja maksaa ansiotulosta 7,3% eläkemaksua sitä tuskin kannattaa pienentää mutta eläkkeellä olevien eläketulon leikkaus sekä eläkkeellä olevien verokevennyksen eläketuloon. Nykyisin eläkeläinen maksaa kireämpää veroa koska vähennyksiä ei ole. Lisäksi eläkkeellä olevat maksavat sairaanhoitomaksua 1,5% sekä eläketulon lisäveroa eläkkeen suuruudesta riippuen. Itse asiassa verorahalla ei ole korvamerkkiä joten eläkeläisen maksamasta verosta osa palautuu takaisin esim. Kansaneläkettä nostaville joilla työeläke kertymää ei ole syntynyt.
Työeläkkeiden rahoituksessa työntekijän maksuosuus (7,3 % vuonna 2026) ei kerrytä eläkettä suoraan "tuottona", vaan kyseessä on osa kokonaiseläkemaksua, jolla rahoitetaan nykyisiä ja tulevia eläkkeitä.
Tässä keskeiset luvut ja faktat rahoituksesta:
Työntekijän maksuosuus: Vuonna 2026 työntekijän eläkemaksu on 7,30 % palkasta.
Sijoitustuottojen rooli: Maksuun pannuista eläkkeistä merkittävä osa katetaan sijoitustuotoilla, mutta järjestelmä perustuu ensisijaisesti jakojärjestelmään. Esimerkiksi vuonna 2024 eläkejärjestelmän kokonaismenot olivat noin 36,7 miljardia euroa, kun taas sijoitustuottoja kertyi peräti 23,4 miljardia euroa.
Vajeen paikkaaminen: Koska työssäkäyviltä kerättävät maksut (tulot n. 33 mrd. €) eivät yksin riitä kattamaan kaikkia maksettavia eläkkeitä (menot n. 36,7 mrd. €), erotus ja eläkerahastojen kasvu katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla.
Käytännössä työntekijän 7,3 % maksu on siis osa yhteistä pottia, josta maksetaan nykyiset eläkkeet, ja sijoitustuotot varmistavat, että järjestelmä pysyy tasapainossa väestön ikääntyessä.
Ongelmana on YEL ja MYEL alivakuutukset joita valtio paikkaa verorahoilla n 1,5 mrd€/v.
2026-02-08 20:23:36